Majakahvit

Leikkimaja oli kovassa käytössä heinäkuussa sen valmistuttua. Elokuussa taas oli niin kuuma, ettei lapset oikein päivisin viihtyneet majassa. Nyt ilmojen viiletessä on majassa taas kivat leikit menossa, eikä sadekaan haittaa siellä sisällä istuskellessa. Tänään isompien ollessa koulussa ja eskarissa, päästiin vauvan kanssa pikkuneidin kattamaan kahvipöytään. Mukava hetki vietettiin yhdessä.

Suklaatakin oli tarjolla

ja teetä, mehua ja kahvia

Jälkkäriksi nautittiin pitsaa salaatin kera ;)

Soseiden aika

Meidän vauveli on kasvanut jo niin isoksi, että tarvii ruoaksi muutakin kuin tissiä. Pikkuinen alkoi olla niin mahdottoman kiinnostunut meidän syömisistä, että pitihän se alkaa jo uusia makuja maistelemaan. Suu aukesi aina, kun me syötiin jotain ja yritti varastaa lautaselta meidän ruoat :D Ekojen maistelujen jälkeen oli kyllä yöt melkosta itkua ja bataatti-kesäkurpitsa vaikutti olevan ainut, mikä ei aiheuttanut itkeskelyä. Onneksi taisi kuitenkin olla kyse vain tottumattomuudesta, koska nyt tilanne vaikuttaa paremmalta. (Tosin öisin heräillään edelleen, mutta nyt ei enää itketä masukipuja, vaan touhutaan kaikkea muuta...) Minin mielestä tietysti on parasta, kun ruokaa saa lapata itse suuhun. Ja sisarusten mielestä on parasta olla vieressä naureskelemassa pikkumiehen ilmeitä, kun saa uusia makuelämyksiä.

Nyt kun ekat kasvis-, hedelmä- ja marjamaistelut on takana, niin on hyvä hetki tehdä pakkaseen isompia eriä lihasoseitakin.

Broileri-kesäkurpitsa-porkkanaa

Naudanliha-peruna-porkkana-sipuli-omenaa

Nam nam, äiti lissää!

Syksyn hämäryydessä

Taas alkaa olla se aika vuodesta, kun saa poltella kynttilöitä ja nauttia takkatulesta. Meillä lapset alkoi jo laulaa joululauluja :D Harvoin minä olen se, joka saa toppuutella, kun on joulusta kyse, mutta nyt kyllä yritin pistää jarrua, että odotetaan edes lokakuuhun niiden joululaulujen kanssa. Vaan lapset ei antanu periksi ja niin me hoilattiin "joulupuu on rakennettu" ja lapsille oli tärkeää, että lauletaan niin monta säkeistöä kuin muistetaan. Mutta nyt saa joulujutut vielä jäädä vähäksi aikaa...  Syksyn raikkaudessa ja pimenevissä illoissa on myös jotakin aivan ihanaa.

Vinkkinä muuten, että sohvalla oleva peitto löytyi Jyskistä alessa 16€! Piti ostaa oikein kaksi samanlaista ja laittaa toinen yhden lapsemme päiväpeitteeksi.

Kaura-browniesit maistuu muuten melko makoisilta herkkulakon jälkeen :)

Aamusta päivä alkaa

Joidenkin asioiden suhteen olen kaavoihin kangistunut ja yksi niistä on aamupala. En ole koskaan ymmärtänyt, miten joku voi korvata aamupalan kupilla kahvia tai lasillisella vettä, sillä minulle aamupala on tärkein ateria päivässä. Herään aamuisin aikaisemmin vain siksi, että saan syödä rauhassa ja lukea päivän lehden. Laitan aina ensin lapsille leivät valmiiksi, että jos sattuvat heräämään aikaisemmin, niin saavat napattua valmiit leivät nokan eteen ;) Mun rauhallisen aamupalahetken jälkeen voin iloisin mielin palvella taas muita.

Kaavoihin kangistunut olen myös aamun syömisten suhteen, koska päivästä toiseen nautin aamiaiseksi maustamatonta jogurttia puolukoilla/mustikoilla, päälle pähkinöitä, vehnäleseitä ja mehukeittoa. Lisäksi iso kuppi teetä ja ruisleipää kananmunalla ja päälle vielä jotakin salaattia, kurkkua tai paprikaa. Mutta osaan minäkin poiketa tutusta ja turvallisesta ;) Olin innoissani, kun mies eilen sanoi, että nousee aamulla aikaisemmin touhuamaan keittiöön. Sen verran runsaan aamiaisen hän loihti, että jäi päivän lehtikin lukematta ja koululaisilla tuli kiire kouluun, mutta mukavaa meillä oli.

Pöydästä löytyi mm. hedelmiä, marjoja, vihanneksia, erilaisia tuoreita leipiä, riisipiirakkaa, jogurttia, puuroa, tuoremehua, kaakaota, croissantteja, lihapullia, pekonia, munakasta, keitettyjä munia...

Niin ja kun olin saatellut lapset kouluun ja eskariin, kävin hakemassa postiluukusta päivän lehden ja join vielä ison kupin teetä yksikseni ;)

Murujen riemua

Otettiin varaslähtö viikonloppuun ja käytiin ystävien ja lasten kanssa risteilemässä. Kotimatkalla juteltiin lasten kanssa, että mikäs oli mukavinta. Yksimielinen vastaus kuului, että kaverit, karkit ja Ville Viking. Udeltiin vielä, että mikäs mahtoi aikuisten mielestä olla parasta. Hyviä arvauksia tuli laidasta laitaan: syöminen, juttelu, astiat, karkit, kävely, kännykän katselu, istuminen... mutta eipä arvannut kukaan, että äidin ja isin mielestä parasta oli lasten riemu!

Ilma oli aivan huikea. Kannella istuskellessa tuli jopa kuuma!

vaan oli se syöminenkin lasten riemun lisäksi ihan mukavaa ;)

Muru.

Risteilyn vastapainoksi käytiin tänään metsän hiljaisuudessa retkeilemässä. 

Herkistävä juhlapäivä

Täällä on ollut hiljaista. Koululaisen, eskarilaisen ja kerholaisen syksy on alkanut mukavasti ja me vauvankin kanssa ollaan tykätty olla kaksin kotosalla. Kaikenlaista puuhaa on ollut, joten blogin päivittäminen on jäänyt vähemmälle, vaikka ideoitakin olisi ollut. Saamaton olen vain ollut...

Esikoinen vietti juuri syntymäpäiviään. Lasten synttärit on aina mukavia, mutta varsinkin esikoisen täyttäessä vuosia, tulee aina mietittyä sitä hetkeä, kun tulin äidiksi. Kaikki muuttui. Ilmassa oli herkkyyttä, epävarmuutta, rakkautta, hämmennystä, suojelunhalua ja suurta iloa. Kaikkea sitä on ilmassa edelleen, kun katson esikoistani. Kasvaessaan hän tuo perheeseen aina ensimmäisenä kullekin ikävuodelle tyypillisiä asioita. Iso tyttö jo ja kuitenkin vielä niin pieni, kolmen lapsen isosisko. Toisinaan, kun muut vielä nukkuvat, kannan hänet aamupalalle. Istumme hetken sylikkäin. Hän rutistaa minua lämpimillä käsillään. Kuiskaan hänen korvaansa: "Onnea rakas tyttöni."

Isäntä toimi taikurina :D

Lasten ilmeet olivat huvittavia, kun yrittivät pähkäillä, miten taikuri temput teki.