perjantai 4. joulukuuta 2015

Voihan kauppareissu!

Inhoan kaupassa käyntiä (pis-te). Juurikin siksi olin iloinen kauppakassipalvelusta, jolloin voin tehdä ostokset kotona iPadilla. Ollaan käytetty palvelua nyt muutama kuukausi kerran viikossa. (Lähikaupasta käydään vain hakemassa maitotäydennystä välissä). Meidän kauppakassipäivä on aina viikolla, koska viikonloppuna palvelun käyttö on pari euroa kalliimpaa. Tällä viikolla unohdin tehdä tilauksen (tää ei ollu muuten eka juttu, jonka unohdin), joten päätin siis suunnata ruokakauppaan. Positiivisin ajatuksin totta kai ;) En ollutkaan vähään aikaan käyny tekemässä viikon ruokaostoksia, joten ties vaikka olisikin vaihteeksi ihan mukavaa.

No näin sujui meidän kauppareissu... Kun lapset oli saateltu kouluun, eskariin ja kerhoon, lähdin vauvan kanssa kauppaan. Kaupan parkkipaikalle päästyäni vauva nukahti ja heräsi tietysti, kun piti lähteä sinne kauppaan. Mulla oli pissahätä jo tässä vaiheessa...
Sit sinne kauppaan. Mietin, mitä ihmettä ostaisi, mitä sitä oikein söisi. Kärryt on täynnä ja rahaa kuluu, mutta tuntuu, ettei kärryissä ole viikoksi ruokaa, kaikkea muuta kylläkin. Tässä vaiheessa ei jaksa enää pähkäillä. Kassalle. Vauva hermostuu. Tavaroita kasseihin pakatessa huomaat, ettei kotoota otetut kestokassit riitä, joten ripottelet ostoksia kiireesti kärryyn kassien päälle. Tässä vaiheessa huomaat, että unohdit ostaa sitä tiettyä leipää lapsille, jota lupasit. No, jospa ruoaksi suunnittelemat tortillat lieventävät pettymystä. Sit apteekin kautta autoon. Vauva itkee. Sit niitä yksittäisiä ostoksia nostelet ikuisuuden sinne autoon. Vauva itkee jo siinä mittakaavassa, että pakko riisua toppavaatteita ja syöttää takapenkillä. Siinä istut ja vauveli syö kaaaaaikessa rauhassa nautiskellen ja sulla on edelleen kova pissahätä ja kerholainenkin pitäisi jo hakea. Vihdoin valmista. Ovi auki, no ei aukea, auki nyt, ei aukea. Kiinni on ja pysyy. (Meillä on vasta jonkin aikaa ollut pakettiauto, joten en osannut aavistaa, että sivuovi menee johonkin lapsilukkoon). Kurkotin penkkien yli ohjaamoon painaakseni ovenavauspainiketta. "Piip piip piip" sanoo auto ja ovi pysyy kiinni. Vauva höystää tapahtunutta hermostumalla. Ei auta kuin riisua kengätkin ja kiivetä penkkien yli etupenkille (alle 30cm:n kolosta). Yksi mies pysähtyy ihmettelemään näkemäänsä. Heilautan iloisesti kättä, kaikki hyvin. Auto käyntiin, joululevyltä kajahtaa "reippahasti käypi askeleet", ovi aukeaa, vauva hiljenee ja päästään kotimatkalle!

Sellainen reissu yhden lapsen kanssa. On mulla sitten niitä kauppareissuja kaikkien lastenkin kanssa...

Kotona muuten muistin, että unohdin ostaa rahkan ja kananmunat...

Kauppareissusta ei tullut kyllä kuvia otettua :D mutta laitetaanpa tähän kuvituskuvaksi vaikka tyttömme huoneesta illalla napattu kuva.


17 kommenttia:

  1. No Huh! Olipas teillä reissu.
    Inhoan myöskin kaupassakäyntiä. Olisipa täälläkin tuollainen palvelu. Lahjon joskus meidän isot tytöt ruokakauppaan mun ostoslistan kanssa.(vanhimmalla jo ajokortti)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin hyvä apu jos on joku jota lahjoa ;) Meillä vielä niin pieniä, ettei heistä ole kauppareissun tekijöiksi. Innokkaita mukanaolijoita kylläkin :D

      Poista
  2. Heh, sitä sattuu ja tapahtuu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava laitella näitä tänne muistiin, niin voi sitten myöhemmin hymyssäsuin lueskella, vaikkei juuri kauppareissun aikaan nautattanutkaan.

      Poista
  3. voi ei,aikamoinen kauppa-reissu...onneks loppu hyvin..

    VastaaPoista
  4. Hyvin tutun kuuloista! Kävin pari viikkoa sitten neljän lapsen kanssa kaupassa, ja vaikkei meillä mitään sen kummempia ongelmia ollutkaan niin totesin ettei tarvi ihan heti lähtä uudestaan tuolla kokoonpanolla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se pitää silti aina välillä kokeilla, jotta voi taas todeta, ettei kannattanut taaskaan :D vaikka onhan se hyvä välillä viedä lapsia kauppaankin..

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Tuttua tarinaa kauppareissulta! :) Etenkin tuo että kärryssä on tavaraa kukkuroillaan. Helppohan sitä on sinne hyllystä kerätä, mutta laitapa ne sitten kassiin hyvin, kun seuraava asiakas hengittää niskaan, hiki nousee ja tulee jo pieni paniikki...Mies tekeekin meillä isot ruokakauppaostokset. Minun pää ei sitä kestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just se pakkaaminen ja autoon raahaaminen ja vielä kotona jääkaappiin kantaminen. Huh!

      Poista
  7. Voi ei, ei ole sullakaan mennyt kauppareissu putkeen ;) Minä kävin tällä viikolla ennen eskarilaisen hakua kaikkien kolmen nuoremman kanssa kaupassa (harvinaista) ja alkaessa maksaa ostoksia pankkikortti ei toiminut. Kyllä tuli tyhmä olo siinä kaiken ruokapaljouden keskellä ja kun 10 minsan päästä olisi pitänyt olla viimeestään eskarilaistakin hakemassa... Olin siis unohtanut vaihtaa uuden kortin lompsaan ja vanha oli mennyt vanhaksi. Siinä jäi sitten kauppakassit kassalle, täysiä eskarilaista hakemaan, kotiin uutta pankkikorttia etsimään ja kauppaan lunastamaan ostokset. Oli vähän läkähtynyt olo kun kotiin päästiin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! "Onneks" muillakin on näitä ihania kauppareissuja ;) Mullakin käynyt kerran niin, ettei tilillä ollutkaan katetta. Tais siinä vähän puna nousta kasvoille..

      Poista
  8. Kuulostaa just niin tutulta :D
    Mua on ärsyttänyt viime päivinä meidän auton ovet jotka JÄÄTYVÄT joka ikinen yö..
    Niitä on sitten kiskottu ja sulateltu täällä..mm. koulun pihalla ja kaupan pihalla ;D

    VastaaPoista