Kesän odotetuin reissu

Kesän (tai oikeastaan koko vuoden) odotetuin reissu takana. Lämpimiä muistoja jäi ja kuraisia vaatteita ;) Kamerakin oli jokseenkin lomalla, kun tuli enemmänkin keskityttyä olennaiseen ja rakkaisiin ystäviin, mutta suloisesta pysähdyspaikasta on sentään muutamia kuvia napsittu.

Lapset kuurasivat pihalla innoissaan kuraisia saappaita ja likaisia rattaiden renkaita. 

Lapsoset ketterät

Kyllä mua huvitti, kun tulin illalla lenkiltä ja vauva istui tyytyväisenä sitterissä tuijotellen pallovaloja (juttelee ja naureskelee aina kaikille valoille), ja muut lapset istuivat saunassa isin kanssa. Ja mikäs sen parempaa kuin päästä lenkin jälkeen koivuntuoksuiseen saunaan.

Lapsuudenkodissani oli saunoessa tapana lauleskella "Saunavihdat" laulua. Niinpä sama laulu raikaa toisinaan meidänkin saunassa.

Lapsoset ketterät kotihaasta

koivuista oksat taittaa.

Noistapa nopsilla käsillänsä

saunahan vihdat laittaa.

Lauteilla saunan kotoisen

taas illalla kylpy maittaa.

Lauteilla saunan kotoisen 

taas illalla kylpy maittaa.

Pehmyt on lapsista aina vihta

äiti jos vihtomassa.

Lämpöinen löyly on kotisaunan,

toisin on vierahassa.

Jospahan säilyis äidin lapset

kylmältä maailmassa.

Jospahan säilyis äidin lapset

kylmältä maailmassa. 

Modernista maalaisromanttiseen

Joskus monta vuotta sitten haaveilin modernista ja pelkistetystä sisustustyylistä, kunnes eräs kyläily muutti mieleni... Ystävämme olivat muuttaneet omakotitaloon ja muistan elävästi vieläkin, kun ensi kerran kyläilimme siellä ja jo eteisessä tuntui kuin olisi astunut nukkekotiin. Koti tuntui niin kodikkaalta, että saattoi vain huokailla ihastuksesta. Jokainen huone vessat mukaan lukien on sisustettu kodikkaasti. Siitä alkoi oman kodin suunnittelu ja haaveilu.

Oma koti on aina oma koti, mutta näitä kuvia katsellessa tulee itsellekin niin hyvä mieli. Tästä ystäviemme kodista on tullut meillekin tärkeä. Niin monet kerrat olemme siellä vierailleet. Nuorimmaisen synnytyskin alkoi siellä ;)

Keskikesän juhlaa

Onnellista juhannusta kaikille!

Me lähdemme viettämään juhannusta rakkaiden ystävien luokse. Heidän koti on yksi suloisimmista, joissa olen koskaan käynyt. Sain talon emännältä luvan jakaa blogissa myöhemmin muutaman kuvan heidän kauniista ja kodikkaasta talosta.

Hyttysen hyrinä, ukkosen jyrinä.

Perhosen lento, vanamo hento.

Purosen juoksu, mataran tuoksu.

Matojen tonkija, onnekas onkija.

Hehkuva katu, kuutamo satu.

Mansikkamaito - Kesä on aito.

(Kaija Pakkanen)

Kiukuttelukakku

Tiedättekö ne päivät, kun känkkäränkkä on kylässä heti aamusta? Silloin kaikki piirustuksetkin menee pilalle. Paperille piirretään yksi viiva ja sitten se rutataan. Kynät lentävät pitkin lattiaa. Värikynistä on terät poikki. Kaikki menee pieleen. Vastoinkäymiset pakottavat heittäytymään lattialle, mutta auttaakaan ei saa. Pikkuneiti sanoi (lue karjui) itsekin, että tää on tosi huono päivä! Erinomainen päivä siis kiukuttelukakun leipomiselle. Lapset tekivät äidin avustamana kakkupohjan, mutta koristelun hoitivat kokonaan itse. Jokainen sai lisäksi valita mieleisensä mukin, pillin ja lautasen. Kakkupöydän ääressä näkyi jo huomattavasti hymyilevämpiä kasvoja kuin aamupäivällä.

Neiti halusi laittaa mekon ja sukkahousutkin "juhlan" kunniaksi.

Kerma loppui kesken, mutta hyvää se silti oli :) 

Usein kuulee puhuttavan siitä, miten blogeissa näytetään vain ne elämän parhaat puolet. Minusta blogin pitämisessä ihaninta on se, että tämäkin päivä kuvineen jää itselle muistoksi. Joskus on mukava lueskella tekstejä taaksepäin ja muistella vanhoja. Mieluummin sitä muistelee niitä iloisia juttuja J Monesti päivässä on kuitenkin niitä herkkiä hetkiä, jotka haluaisi taltioida ja muistaa ikuisesti, mutta niitä ei pysty kamera taltioimaan, eikä kauneimmatkaan sanat kuvailemaan. Hetkiä, jolloin pehmoiset ja lämpimät kädet rutistavat äidin kättä. Hetkiä, jolloin saa katsella oman kodin ikkunasta pihalla nauravia lapsia. Hetkiä, jolloin saa rutistaa ystävää ja itkeä ilosta. Hetkiä, jolloin saa istua vauvan kanssa keinutuolissa ”Elämän salaisuutta” kuunnellen ja kyyneleitä poskilta pyyhkien. Hetkiä, jolloin tajuaa elävänsä unelmaansa. Toiveita todeksi. Sellaiset hetket voi tallentaa vain sydämeen.

Kiireetön kesä

"Miks päivät menee aina niin nopeesti?!" ihmetteli poikamme, kun luuli iltapalalla, että syömme vasta välipalaa. Päivät tosiaan tuntuvat hurahtavan ohi vauhdilla, vaikka ei mitään erikoista ollakaan tehty. Ollaan vaan nautittu, kun ei ole kiire minnekään, eikä aamuisin tarvitse minuuttiaikataululla olla starttaamassa autoa. Odotellaan vielä niitä lämpimämpiä ilmoja ja isin kesälomaa, niin päästään kunnon kesäfiilikseen :)

Airshow oli todella vakuuttava. Suosittelen lämpimästi!

Sedän kanssa kalalla.

Mua vois melkeen kutsua jo viherpeukaloksi :D :D 

Keväällä istutettu omenapuu.

Takapihan kivipolku. Keväällä istutettu nurmikko kaipaa jo ruohonleikkuria. 

Lapset tekivät oman kasvimaan, jonne istuttivat mm. porkkanaa, tilliä, maissia ja mansikoita. Lupasivat hoitaa kasvimaata huolella. 

Ihana Tukholma

Aika tarkkaan vuosi sitten vierailimme viimeksi kauniissa Tukholman kaupungissa. Silloin oli lapset mukana reissussa, joten lasten ehdoilla mentiin. Vierailtiin iki-ihanassa Junibackenissa ja nautittiin maratontunnelmasta. Reissusta voi lukea täältä: KLIK!

Nyt oli vuorossa naistenreissu Tukholmaan (+ pikkupojun). Käveltyä tuli liki 20km, joten jalat sai rakoille, mutta mukavaa oli. Poju nukkui lähes koko päivän Tukholmassa, joten eipä hän kovasti menoa hidastanut. Ainut vaan, että vanhassakaupungissa kadut ovat kapeita ja mukulaisia ja joihinkin liikkeisiin on niin kapeat sisäänkäynnit, ettei niihin rattailla mahdu. Vanhassakaupungissa vierailu kuuluu kuitenkin jokaiseen Tukholman reissuun. Niin suloisia pikkuliikkeitä siellä on, ihania lelukauppoja ja löytyipä parista liikkeestä myös lemppareitamme GreenGatea ja Mailegia.

Valmiiseen runsaaseen aamiaispöytään pääseminen oli yksi reissun kohokohdista :)

Tukholmassa on monia kauniita vihreitä puistoja, joiden leikkipuistoihin olisi mukava lasten kanssa mennä. 

Hieno paikka Tukholman maratonin maalille. 

Tukholma on täynnä kauniita vanhoja rakennuksia.

Monet liikkeet aukeavat lauantaisin vasta klo 10-11, kuten tämä Humlegårdsgatanilla sijaitseva Odd molly.

Päivä oli pilvinen, mutta silti melko lämmin.

Välillä pitää tankata, että jaksaa...

Vanhassakaupungissa syötiin viihtyisässä italialaisessa ravintolassa. Ruoka-annoksesta ei tullut kuvaa napattua, kun se katosi parempiin suihin alta aikayksikön. 

Tätä supersuloista greengatea myyvää pikkuliikettä etsimme pitkään ja kävelimme harhaan. Kotona ei naurattanut yhtään, kun mies ihmetteli, miksemme käyttäneet puhelimen karttaa, joka olisi opastanut heti perille. Niinpä! 

Syster Lycklig sijaitsee Tegnergatanilla, joka onkin todella pitkä katu. Vihdoinkin Tegnergatanin löydettyämme olimme tietysti juuri väärässä päässä pitkää katua.