Rauhallinen aamuherätys

Sunnuntaina (huonosti nukutun yön jälkeen) minä ja mieheni nukuimme aamulla normaalia pidempään. Edellisenä iltana olimme viettäneet ihanan illan ystävien kanssa isompien lasten ollessa hoitajan kanssa kotona. Aamulla kuulin unen läpi, että isommat lapset olivat jo heränneet ja hakivat yläkerrasta jotain tavaroita leikkeihin. Nukahdin vielä uudestaan. Jonkin ajan päästä välissämme nukkuva pikkumies alkoi kiljahdella ja yritti herätellä meitä. Mukavan rauhallinen aamuherätys, kun saimme vielä hetken loikoilla sängyssä nuorimmaisesta nauttien. Vaan ihanat oli leikit isommillakin. 

Majaleikki paras leikki :)

1. adventtisunnuntai

Nyt sytytämme kynttilän,

se liekkiin leimahtaa.

Me odotamme Jeesusta,

seimessä nukkuvaa.

Piimäkakkua perheen kesken

Kokeilin ensimmäisen kerran piimähyytelökakkua. Ohjeen tähän sain tau(von)paikka -blogista.  Vaikka en piimän ystävä olekaan, niin kakku oli arvatenkin herkullista. Plussaa vielä siitä, että ohje on yksinkertainen ja ainekset löytyivät kaapista. (Onneksi mies on piimän ystävä, joten sitäkin ajoittain jääkapista löytyy).

Illalla sitten herkuteltiinkin oman perheen kesken, pelattiin Kanin loikkaa, Afrikan tähteä, arvauspelejä ja kuunneltiin joululauluja. (Koittakaa kestää vielä näitä huonolaatuisia kännykkäräpsyjä...)

Joulujuhlaa

Niin se joulu vain lähestyy. Saatiin nauttia jo ensimmäisistä joulujuhlista. Tällä kertaa vuorossa oli eskarilaisten joulujuhla. Vaikka ulkona satoi vettä, eikä lumesta ole enää jälkeäkään, oli mieli silti jouluinen joulukuvaelmaa ja pieniä tonttuja ihastellessa.

Pieni rauhallinen hetki

Pari kertaa viikossa minulla on hetki omaa aikaa, kun lapset on saateltu kouluun, eskariin ja kerhoon. Silloin on mukava istahtaa hetkeksi sohvalle takkatulen ääreen. Tässä vaiheessa aamua nuorimmainen haluaa usein maitoannoksensa ja monesti jo nukahtaa lyhyille päiväunille, yöt kun on monesti mennyt heräillessä. 

Kotona mulla on aina villasukat jalassa. Oiskohan joulupukin jo aika tuoda uudet? Varpaat kun tulee molemmista sukista läpi ;)

Joulusiivousta

Onko vielä liian aikaista aloittaa joulusiivousta? Tai ehkäpä se on juuri nyt mitä sopivin aika.
Nostan hattua niille, jotka jaksavat ja ehtivät joulun alla tehdä perusteelliset siivoukset ikkunoiden pesusta lähtien. Joulua on mukava viettää puhtaassa ja siistissä kodissa, mutta en kyllä mitenkään jaksa käydä kaikkia kaappeja läpi. Onneksi ihanan joulun tunnun saa muutenkin.

Meidän kodissa on kolme varastoa: pieni (kuvassa), keskikokoinen ja yksi vähän suurempi varasto. Ja vaikka ne välillä käydään perusteellisemmin läpi (ja viedään tarpeettomat tavarat/vaatteet kierrätykseen), niin silti aina, yhä uudelleen ne vaan täyttyy tavarasta (mistä sitä tavaraa oikein tulee?) Joulusiivous onkin hyvä (ja vähän pakkokin) aloittaa varastoiden järjestämisestä. Joululahjoille nimittäin tarvitaan piilopaikat ;) Ei osteta lapsille suuria määriä lahjoja, mutta jokaiselle hankimme yhdet isommat lahjat ja muutaman pienemmän paketin.

Meidän kodin joulusiivoukseen kuuluu (toivottavasti, rennolla mielellä kuitenkin) perussiivouksen lisäksi saunan ja uunin pesu sekä (ainakin) eteisen ja lastenhuoneen mattojen pesut. Muutama keittiön laatikko huutaisi myös siivousta. Ennen joulua pitää myös leipoa lasten kanssa pipareita ja joulutorttuja sekä kutsua ystävät kylään pikkujouluihin ♥

Pieneenkin varastoon saa kummasti lisää tilaa, kun tavarat on hyllyillä ja seinillä järjestyksessä.

Vähän valkeaa tännekin

Vaikka kesäihminen olenkin, niin olihan se mukavaa saada eilen ensilumi tänne eteläänkin. Lapset juoksivat heti ulos ja suunnittelivat tekevänsä lumilinnan :) Yöllä lunta satoi vielä lisää ja taas oli heti aamulla pienet päät kurkkimassa ikkunasta, miten autot olivat peittyneet lumeen.

Oon taas innostunut vähän leipomaan. Tuoksua talossa  blogista nappasin ohjeen tuohon puolukkavalkosuklaakuivakakkuun ja samaten maailman parhaimpiin brownies-leivonnaisiin, joita suosittelen kokeilemaan. Olivat niin maukkaita, että katosivat parempiin suihin ennen kuin ehdin kuvia napsimaan.

Uutta järkkäriä ootellessa saatte edelleen tyytyä näihin huonolaatuisempiin puhelinkuviin...

Jouluinen koti

Hengissä ollaan, vaikkakin täällä blogin puolella on ollut hiljaista. En ymmärrä, mihin se aika kuluu ja tekemistä tosiaan riittää joka päivä. Mietin juuri, että onko hommaa ollut yhtä paljon silloinkin, kun olin vielä töissä vai onko sitä hommaa juuri siksi nyt niin paljon, kun on päivät kotona. Tietyt epäkohdat kotona häiritsee ja koska niitä ei halua katsella päivästä toiseen, on tartuttava toimeen. 

Oon sellainen innostuja-tyyppi. Mulla on yleensä aina joku juttu päällä, josta olen erityisen innostunut. Joskus se on sisustaminen, joskus juokseminen, joskus bloggaaminen, joskus leipominen tai erilaisten ruokien kokkaaminen ja joskus joku muu. Vaan nytpä on ollut sellainen kausi päällä, etten ole ollut erityisen innostunut oikein mistään. Arki on rullannut ihan mukavasti ja ihania ystäviäkin on tullut nähtyä, mutta muuhun ylimääräiseen ei ole oikein riittänyt energiaa. Suurena syynä tähän on varmaankin meidän nuorimmaisen jatkuvat yöheräilyt unikouluista huolimatta. Ei auttanut yösyötöistä vierottaminen, eikä tassuttelut. Kolmen viikon yösyömättömyyden jälkeen otin yötissin takaisin, koska se tuntui helpommalta vaihtoehdolta, kuin kantaminen ympäri asuntoa… Pikkuinen siis voitti ja pääsi jälleen äidin ja isin väliin nukkumaan äidin kainaloon ;)

Joulu lähestyy ja se saa kyllä tämän jouluihmisen innostumaan. Viime vuonna tontut pääsi jo lokakuussa(!) olkkariin, mutta nyt jaksoin odottaa pitkälle marraskuuhun ;) Joulutunnelmaan pääsemiseksi voit halutessasi kurkata meidän viime joulua. Klik!

Molemmat järkkärit on muuten myyty ja uutta kameraa odottaessa saatte tyytyä puhelimella napattuihin otoksiin.